Viiden päivän ravintolakokemusten jälkeen voi todeta, että roomalaisten traditionaaliset ruoat ovat edelleen vahvasti esillä ravintoloitten ruokalistalla. Tällä matkalla tuli uusina kokemuksina joitakin tosi roomalaisia annoksia

• Suppli-palleroita, jotka perinteisimmillään ovat friteerattuja tomaattiriisi-palleroita mozzarella-täytteen kera, mutta paljon mielenkiintoisempia variaatioita on lukuisasti
• Puntarelle alla romana-salaattia, joka on villisikurista valmistettu salaatti sardelli-valkosipulikastikkein
• Vignarola-muhennosta (artisokkaa,härkäpapuja, herneitä, salaattia)
• Coda alla vaccinara-häränhäntä-pataa (alla vaccinara = teurastamoalueen tapaan)
• Coratella-pataa (sisäelimiä)
• Artisokkaa eri muodoissa! Artisokka-sesonki oli parhaimmillaan

Italialaisten ystävien suosituksesta ensimmäinen ravintolavalintamme oli Rooman historiallisen keskustan ulkopuolella, Testaccio’ssa (entinen työläis- ja teurastamoalue) sijaitseva Trattoria Lo Scopettaro. Ystävän mielestä siellä on Rooman paras Carbonara-pasta. Sieltä löytyi monta muutakin herkullista, klassista yllämainittua annosta. Asiakkaat olivat lähes kaikki italialaisia, ja hinnat kohtuullisia.

Testaccio’ssa on päiväsaikaan myös iso katettu tori-alue (samatapainen ilmeisesti kuin Terminin vieressä), minne tulimme seuraavana päivänä lounaalle. Torialueen keskellä on pöytiä ja tuoleja lounaan nauttimista varten. Oli hauska kierrellä alueella ihmettelemässä tuttuja ja tuntemattomia aineksia ja valmista, tarjolla olevaa ruokaa. Torilla syöminen on mainio tapa tutustua ennalta tuntemattomiin ruokiin ja tehdä rohkeitakin valintoja, sillä kaikkea voi valita haluamansa pienenkin määrän, ja hinnat ovat alhaiset. Viiniäkin löytyy, 2,50 euroa pahvimukillinen.

Seuraavana päivänä päätimme syödä pizzaa. Vaikka olemmekin napolilaisen pizzan ehdottomia kannattajia, halusimme tällä kertaa antaa roomalaiselle pizzalle uuden mahdollisuuden. Roomalainen pizza on hyvin ohut, kevyt ja rapea. Sen reunat ovat litteät ja pizza on myös vähärasvaisempi kuin napolilainen pizza, joka on pulleareunainen, runsastäytteisempi, pohja pehmeä ja hiukan ”venyvän kumimainen”. Italialaisten ystävien suosituksesta maistelun paikaksi valittiin Trasteveressä sijaitseva Pizzeria l’Elementare. Pizzoja odotellessa maistelimme suppli-palleroita, tyypillistä roomalaista alkupala- ja katuruokaa. Täällä täytteet olivat mielikuvituksellisia ja herkullisia! Pizzaksi minä valitsin kesäkurpitsa-sardellipizzan (kuva yllä), joka oli todella aivan ihana!

Yhtenä iltana olimme päivän ohjelmasta niin väsyneitä, että halusimme löytää ruokapaikan mahdollisimman läheltä asuntoamme menemättä kuitenkaan ihan ”perusturistirysään”. Arvostelujen perusteella päädyimme Adeva-nimiseen, entiseen kirkkoon rakennettuun ravintolaan. Vaikka se oli lähellä, olimme jo luovuttamassa etsinnän, niin pienen ja täysin valaisemattoman, tyhjän kadun varrelta se löytyi. Adeva tarjoilee klassisia annoksia modernilla otteella ja tyylikkäästi. Interiööri on tunnelmallinen ja avoin kolmessa kerroksessa. Erittäin miellyttävä kokemus!

Olimme valinneet kaksi Bip Gourmand -merkinnän Michelin-oppaassa saanutta ravintolaa ohjelmaamme. Toinen vei roomalaiset perinneannokset aika kauas (ja todella pieniksi) alkuperäisversioista. Vaikka annokset maistuivat, olimme pettyneitä – emme hinta-laatusuhteeseen vaan hinta-määräsuhteeseen. Jääköön nimi mainitsematta.

Toinen Michelin-oppaan valintamme, lähtöpäivämme Osteria Poldo e Gianna kruunasi koko matkan. Ruokalista on traditionaalinen, mutta annoksissa on hipaus hienostuneisuutta, ja annosten hinta on hyvin kohtuullinen. Alla oleva artisokkatempura oli todella herkullinen, niinkuin kaikki kolmen hengen seurueemme annokset.

Maisteltua tuli artisokan lisäksi mm. puntarelle-salaattia sardelli-kastikkeessa, lammasmureketta fillo-taikinanyyteissä, saltimboccaa sekä meheväksi muhinutta lammaspataa. Ravintola on viihtyisä ja tyylikäs valkoisine pöytäliinoineen. Business-väkeä oli runsaasti paikalla (vai liekö olleet poliitikkoja lähellä olevan parlamentin vuoksi?).