Kuuntelimme tänään autoradiossa sattumalta Camille Saint-Saëns’n selloteosta ”Joutsen” ajaessamme kotiin hääpäiväämme juhlistavalta lounaalta. Sama musiikki tuli eteeni, kun sitten myöhemmin kävin etsimään Wikipediasta lisätietoa venäläisestä balettitanssijattaresta, Anna Pavlovasta (1881-1931). Anna Pavlova loi yhdessä koreografinsa kanssa soolobaletin kyseiseen Camille Saint-Saëns’n musiikkiin, joka uudelleen nimettiin tähän balettiin ”Kuolevaksi Joutseneksi”. Ensi-ilta oli vuonna 1907 Mariinsky-teatterissa, ja Anna Pavlovasta tuli legenda nimenomaan tämän baletin maagisen tulkinnan ansiosta.

Anna Pavlova matkusti kiertueille ympäri maailmaa, ja hänen sanotaan tanssineen noin 4000 kaupungissa. Hänen tanssissaan oli ”se jokin” – hän lumosi kaikki jotka pääsivät häntä katsomaan. Vuonna 1920 Australian ja Uuden-Seelannin kiertueella eräs kondiittori ihastui siinä määrin, että halusi luoda ballerinan kunniaksi jälkiruoan, joka olisi yhtä kaunis, kevyt ja lumoava kuin Anna Pavlovan tanssi. Australialaiset ja uusseelantilaiset kiistelevät ilmeisesti edelleen siitä, kummassa maassa tämä jälkiruoka luotiin.

Jälkiruoan pohjana on marenki, joka on päältä rapea ja sisältä haihtuvan kevyt. Älä siis käytä tähän valmista marenkipohjaa, joka on kuiva. Onnistuneen Pavlovan ”se jokin” on juuri oikeanlainen ja oikean ajan paistettu marenki. Seuraavassa reseptissä on lisäksi toinenkin ”jokin”, joka tekee siitä muista maistamistani Pavlovista poikkeavan – lemon curd.

Pavlova – resepti 6-10:lle

Pohja

• 4 valkuaista
• 2 dl sokeria
• 1 tl maissitärkkelysjauhoja
• 1 tl vanilliinisokeria
• 1 tl etikkaa

Lemon curd (minä ostan valmiina)

• 2 sitruunaa
• 4 keltuaista (tai 2 munaa)
• 2 dl sokeria
• 50 g voita
• 1 tl vanilliinisokeria

Päälle

• 4 dl kuohukermaa
• noin 1 dl lermon curdia
• hedelmiä tai marjoja sesongin mukaan

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi (vaahto pysyy kulhossa, vaikka kääntäisit sen ylösalaisin). Sekoita vanilliinisokeri ja maissitärkkelysjauhot sokeriin, ja lisää seos valkuaisvaahtoon vähän kerrallaan, edelleen vatkaten. Jatka vatkaamista jonkin aikaa. Sekoita joukkoon etikka. Levitä vaahto pyöreäksi, halkaisijaltaan noin 28 cm:n kiekoksi uunipellille, leivinpaperin päälle.

Paista marenkilevyä 125 asteessa 1,5 – 2 tuntia. (Minä on pidä täysin paistetusta marengista ollenkaan. Kokemukseni mukaan 1 tunti 50 minuuttia on hyvä paistoaika – riippuu tietysti uunista. Marenki saa olla sisältä hieman pehmeä, mutta jos se on liian pehmeä, on sitä vaikea irrottaa ehjänä leivinpaperilta ja myös leikata.) Anna jäähtyä kunnolla, mutta älä jätä pellille, missä se jatkaa kypsymistä. (Teen marengin tarjoilua edeltävänä päivänä.)

Mikäli teet itse lemon curdin, raasta huolellisesti pestyjen sitruunoiden kuoret ja purista mehut talteen. Vatkaa vesihauteessa keltuaisia ja sokeria, kunnes vaahto muuttuu vaaleaksi ja kuohkeaksi. Lisää joukkoon sitruunan kuoriraaste ja mehu vähitellen koko ajan vatkaten. Nosta kulho hauteesta ja vatkaa vähän jäähtyneen seoksen joukkoon voi. Mausta vanilliinisokerilla. Säilytä lemon curdia tiiviissä rasiassa jääkaapissa. Sitä voi myös sipaista paahtoleiville tai kermaan sekoitettuna käyttää kakkujen täytteeksi. (Minä en tee itse lemon curdia, koska välillä on vaikea löytää sitruunoita, joiden kuori ei olisi käsitelty jollain myrkyllä, ja koska olen arka säilyttämään raaoista kananmunista itse tehtyjä valmisteita.)

Irrota varovasti marenki leivinpaperista ja siirrä marenki tarjoiluvadille. Vatkaa kerma vaahdoksi, mausta se lemon curdilla ja levitä seos marengin päälle. Koristele kakku juuri ennen tarjoilua tuoreilla marjoilla tai hedelmillä.

Resepti on peräisin vanhasta Gloria-lehdestä.