Pidän Ranskan kodissani mielelläni esillä sellaisiakin suomalaisia design-esineitä ja -tuotteita, joihin silmäni on jo vähän väsynyt Suomessa, kuten Aalto-maljoja tai Unikko-servettejä. Olen jo pitkään haaveillut uudesta juustotarjottimesta ja pari päivää sitten palasin Suomesta Ranskaan Iittalan puinen tarjoilualusta mukanani.

Juuston historiaa koskevassa artikkelissa sanotaan, että juusto olisi ensimmäinen ihmisen käsinvalmistama tai muokkaama elintarvike. Valmistuksen todetaan alkaneen ennen leivän ja viininkin (!) valmistusta. Esihistorian aikana nimittäin alettiin tehdä rei’itettyjä kulhoja juustoheran erottamiseksi maidon nesteistä. Näin ”maito” säilyi pitempään. Arkeologit ovat sitä mieltä, että alkukantaiset ihmiset olisivat keksineet tämän siihen aikaan mullistavan tavan varautuakseen huonojen kausien nälänhätään. Valmistusmekanismi olisi löydetty sattumalta maidon kuljetuksen aikana. Maito nimittäin kuljetettiin eläimen nahassa, ja se fermentoitui siinä tarpeeksi muuttuakseen juustoksi.

Olen vuohenjuusto-fanaatikko, ja tällä kertaa tarjottimellani onkin kolme vuohenjuustoa: vasemmalla on kaksi Bouchon de Sancerre -juustoa eli Sancerre-viinipullon korkkia ja Chèvre aux truffes, eli vuohenjuusto, jossa on tryffeli-raita keskellä, ja oikealla on Sainte Maure de Touraine. Pyöreä juusto on hyvin kermainen, lehmänmaidosta tehty Saint-Félicien. Takana on lampaanmaidosta valmistettu Vieux Berger, eli Vanha paimen -niminen Roquefort-juusto, joka on minun suosikkini Roquefort-juustojen joukossa.

Roquefort on muuten syntynyt sattumalta: Legendan mukaan – ja kaikkien juustonystävien onneksi – eräs lammaspaimen muinon mieluummin juoksi naisten kuin lampaiden perässä. Naisen perään kerran lähtiessään olisi hän unohtanut leivästä ja juustoherasta muodostuneen välipalansa luolaan. Kun hän sitten jonkin ajan kuluttua palasi luolaan, löysi hän leivän ja juuston homekerroksen peittämänä. Penicillium roqueforti oli tehnyt tehtävänsä…