• 

Kuinka paljon ylevämmältä kuulostaaakaan ”Pyhän Jakobin simpukat” kuin suomen kielessä käyttämämme nimitys ”Kampasimpukat”!

Mistä nimi ”Pyhän Jakobin simpukka” on saanut alkunsa?

Keskiaikainen legenda kertoo, että Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen apostoli Jakob saarnasi ensin Juudeassa ja vaelsi sitten Espanjaan. Pettyneenä vähäiseen seuraajien määrään hän palasi kuitenkin Juudeaan.  Jakobin kuoltua hänen seuraajansa panivat Jakobin ruumiin veneeseen, joka ajautui luoteis-Espanjan rannikolle Galicia-nimiselle paikkakunnalle. Alueen silloinen hallitsija oli tullut tällä välin kristityksi ja luovutti palatsinsa kirkoksi Jakobin seuraajille. Tarina katkeaa tähän, kunnes vuonna 830 mysteerinen tähti ilmaisi paimenelle apostoli Jakobin haudan paikan linnan raunioiden seassa ruohottuneen maakaistaleen alla. Pyhäinjäännökset kaivettiin haudasta ja paikkaa alettiin kutsua ”campos stella’ksi” eli ”tähtipelloksi”.  Paikalla alkoi tapahtua ihmeitä ja sinne alkoi virrata pyhiinvaeltajia. Paikalle rakennettiin myös pyhäkkö.

Pyhiinvaeltajat ottivat Galician rannikolta kampasimpukoita mukaansa paluumatkalle, koska antiikin aikana niiden uskottiin suojelevan sairauksilta ja kaikelta pahalta. Sittemmin simpukka oli myös osoitus pyhiinvaelluksen suorittamisesta. Simpukka ommeltiin hattuun, takkiin tai laukkuun, ja täten se auttoi pyhiinvaeltajia erottautumaan muista matkantekijöistä ja ottamaan juomavettä kaivoista sekä pyytämään almuja.  Vähitellen siitä tuli kaikkien pyhiinvaeltajien symboli. 1600-luvulta alkaen simpukoita alettiin kiinnittää ulko-oviin merkitsi siitä, että pyhiinvaeltaja oli tervetullut majoittumaan.  Paolo Cuelho on tehnyt meille suomalaisillekin Compostelan reitin tutuksi kirjassaan ”Pyhiinvaellus”.

Kampasimpukoita pidetään Ranskassa hienostuneena ruokana, ja niitä nautitaan erityisesti Joulun ja uuden vuoden juhlissa. Ne ovat kalakauppiaan tiskillä kiinni kotiloissaan, ja kauppias irrottaa syötävän osan, – jota kutsutaan ”noix” – vasta myyntihetkellä.

Tuo ”noix” on itseasiassa lihas, joka mahdollistaa simpukan avautumisen ja sulketumisen. Oranssi ”kiekko” on nimeltään ”corail” eli ”koralli”, joka vastaa kalan mätiä.

Tyhjiä kotiloita kertyy isot kasat kalakauppiaan tiskin alle myyntipäivän aikana, enkä tiedä, minne ne sieltä joutuvat. Vuosia sitten pyysin kuitenkin saada niitä 100 kpl tyttäreni häihin. Valitsin vaaleimmat ja kauneimmat, putsasin ja pesin ne hyvin. Jokaisen häävieraan paikalla oli pöydällä koristeena tällainen simpukka silkkikukkineen ja  helmineen. Helmet olivat tosin vain Marianne-karamellien pyöreitä rae-versioita.

Kampasimpukat folionyyteissä – resepti 6:lle

• 18 kampasimpukkaa eli 3 per henkilö
• 2 porkkanaa
• 2 purjoa (vain valkoinen osa)
  
• 6 herkkusientä (käytin 12)
• 2 rkl hienonnettua salottisipulia
• silputtua ruohosipulia
• 2 tl voita
• 3 rkl crème fraîche’ä
• suolaa ja pippuria
• 1 rkl voita vihannesten keitinveteen

Ranskassa kalakauppias irrottaa simpukat kotiloistaan, mutta simpukat on itse puhdistettava.  Poista siis harmaa osa ja musta suoli toiselta puolelta. Jotkut eivät pidä ”corail”- eli oranssista osasta, joten säästä se tai poista se oman mieltymyksesi mukaan (minä säästän).  Huuhtele ja kuivaa simpukat hyvin.

Leikkaa porkkanat siivuiksi. Poista purjosta uloin kerros. Leikkaa purjon valkoinen osa poikittain kahteen tai kolmeen osaan ja sen jälkeen pitkittäin ohuiksi suikaleiksi (valkoisen osan lehtien välissä ei ole multaa, eli ei tarvitse sen kummenkin huuhdella). Leikkaa herkkusienet viipaleiksi. Pane pieneen 1 – 1,5 litran kattilaan pari desiä vettä, ruokalusikallinen voita sekä hyvin varovasti suolaa (liemi käytetää myöhemmin kastikkeeseen) sekä pippuria. Kiehauta vesi ja lisää ensin porkkanat, kahden minuutin kuluttua purjot ja minuutin kuluttua herkkusienet. Keitä yhteensä  viisi minuuttia. Siivilöi vihannekset, ja säästä liemi.

Ota alumiinipaperista 6 kpl noin 25 cm:n pituisia paloja. Ota leivinpaperista samanmittaiset palat. Levitä foliot pöydälle ja pane leivinpaperit niiden päälle. Voitele voilla noin 10 x 10 cm:n alue keskeltä. Jaa sipulisilppu voideltujen kohtien päälle. Jaa sen jälkeen vihannekset sipulien päälle. Leikkaa kukin kampasimpukka kahdeksi tai kolmeksi pyöreäksi viipaleeksi simpukan paksuudesta riippuen ja jaa viipaleet vihannesten päälle. Suolaa ja pippuroi. Lisää kaiken tämän päälle nokare crème fraîche’ä ja silputtu ruohosipuli. (Tässä vaiheessa voit panna nyytit jääkaappiin, jollei niitä ole tarkoitus heti syödä.)

Sulje ensin leivinpaperi liittäen kaksi reunaa yhteen keskeltä muutaman kerran taittaen ja käännä sitten paketin päädyt muutamaan kertaan. Sen jälkeen tee samanlaiset taitokset folioon. Pane nyytit uupellille ja kypsennä 200 asteessa noin 10-12 min.

Kastiketta varten keitä vihannesten keitinlientä voimakkaasti, kunnes nestettä on jäljellä noin 1-1,5 dl. Vatkaa joukkoon 4-5 rkl voita. Tarkista suolan ja pippurin määrä.

Tarjoile nyytit riisin ja kastikkeen kera.

Reseptin olen saanut runsas 20 vuotta sitten Ranskassa keittotaitokursseilla, joita piti Libby Sloan.