Kuva: Par Pline — Travail personnel, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=6451265.  Sinisimpukoita kasvamassa paaluissa, joita kutsutaan nimellä bouchot.

Kun suunnittelimme ensimmäisiä, kotona vietettäviä ”treffejä” mieheni kanssa vuonna 1992, ehdotin, että valmistaisimme sinisimpukoita. Luulin olevani avant-gardistinen sen ajan Suomessa ja tekeväni vaikutuksen. Mieheni, joka oli asunut pari vuotta Ranskassa (eikä kokkaa muuta kuin grillillä), vastasi, että tehdään vaan, mutta tehdään ”à la Provençale” …?!…  No, selvisihän se, miten ne valmistetaan, mutta minä pidän enemmän merimiehen tapaan valmistetuista, eli  ”Moules marinières”.

Ruokalaji sai Ranskassa alkunsa vuonna 1235, kun  Patrick Walton-niminen irlantilainen merimies haaksirikkoutui Vendée’en. Walton oli haluton lähtemään Ranskasta ja yritti löytää itselleen elinkeinoa. Pysyäkseen hengissä hän pyydysti lintuja virittäen verkkoja seipäiden varaan meren vuorovesialueella. Hän huomasi, että simpukat kiinnittyivät näihin seipäisiin, ja että hän sai paljon enemmän simpukoita kuin lintuja. Walton keksi opettaa ranskalaisille tavan kasvattaa sinisimpukoita puisissa mereen upotetuissa paaluissa (bouchot). Näin sai alkunsa simpukankasvatus (myticulture).

Asiaan tietysti kuuluu, että Charentais’n alueen asukkaat kiistävät tämän teorian. Heidän mukaansa simpukoiden kasvatus sai alkunsa jo 900-luvulla heidän alueellaan toisenlaista tekniikkaa käyttäen…

Sinisimpukat merimiehen tapaan – resepti 6-8 hengelle

• n. 6 l harjattuja ja liotettuja simpukoita
• 4,5 dl kevyttä kuivaa valkoviiniä
• runsas dl silputtua salotti- tai nuorta keltasipulia
• 8 persiljanoksaa
• 1/2 laakerinlehteä
• 1/4 tl timjamia (minä panen pari oksaa tuoretta timjamia)
• muutama kierros mustapippuria myllystä
• 6 rkl voita
• (haluttaessa 1 dl silputtua persiljaa lautasten päälle ripoteltavaksi)

Valitsen aina ”bouchot-sinisimpukoita”, eli paaluissa kasvatettuja. Ne ovat mielestäni parhaita.  Simpukoiden valmistus on erittäin yksinkertaista, mutta ne tarvitsevat perinpohjaisen puhdistuksen, jotta kaikki hiekka saataisiin pois niiden sisältä, eikä kuoriin jäisi limaa eikä likaa, mikä voisi turmella ne hyvät mehut, joita simpukat luovuttavat, kun ne kiehuessaan avautuvat. Heitä pois kaikki sellaiset simpukat, jotka eivät ole lujasti kiinni (tai eivät sulkeudu napauttamalla). Harjaa jokainen simpukka hyvin puhtaaksi karkealla harjalla juoksevan veden alla. Raaputa sitten kapealla veitsellä pois yhdeltä puolelta simpukan suljettujen kuorten välistä esiin työntyvä karvatupsu eli parta. Pane simpukat tunniksi, pariksi vatiin tai kattilaan, jossa on kylmää vettä, jotta ne puhdistuisivat hiekasta ja niiden suolaisuus miedontuisi. (Minä siirrän simpukoita veteen sitä mukaa kun pesen niitä, ja alan kyllä valmistaa niitä kaikki puhdistettuni. Osa on vedessä puolisen tuntia, osan vähemmän.) Nosta simpukat vedestä siivilään, huuhdo ja valuta uudelleen.

Pane  noin 10 litran kattilaan viini ja muut ainekset. Keitä 2-3 min niin, että alkoholi haihtuu ja neste hiukan vähenee. Pane simpukat kattilaan. Sulje kansi tiiviisti ja keitä simpukoita kiivaasti kovalla lämmöllä. Tartu kattilaan vähän väliä molemmin käsin, peukalot kannen päällä, ja heiluttele simpukoita kattilassa ylös alas hiljaa ravistellen, niin että ne joutuvat eri tasoille ja kiehuvat tasaisesti. Noin 5 minuutissa simpukat avautuvat, ja silloin ne ovat valmiit. (Kahden hengen erä avautuu parissa minuutissa.)

Nostele simpukat kauhalla (reikäkauha on kätevin) syville lautasille. Jätä kattila sikseen tuokioksi, niin että mahdollinen hiekka laskeutuu pohjalle. Ammenna sitten keitinlientä simpukkain päälle, sirota lautasille persiljaa ja tarjoa heti.

(Minä teen aina pienemmän erän kuin reseptissä, ja simpukat ovat mielestäni valmiit parissa, kolmessa minuutissa. Pienet simpukat kuivavat, jos niitä keittää viisi minuuttia.

Belgiasta on levinnyt tapa tarjota simpukat ranskalaisten perunoiden kera, ja tämä yhdistelmä on herkullinen. Ostan 2 litraa simpukoita neljälle hengelle pääruoaksi ja tarjoan ranskalaisten perunoiden sijaan uunissa tehtyjä veneperunoita. Jos simpukoita tarjoaa alkuruokana, pienempi määrä tietysti riittää.

Syödessä kannattaa simpukkaa kostuttaa lautasen pohjalla olevassa keintinliemessä. Simpukat on kiva syödä sormin käyttäen yhtä tyhjää simpukan kotiloa ”pinsetteinä”.)

Resepti, jota olen hiukan mukaellut, on Julia Childin kirjasta Ranskalaisen keittiön salaisuudet.