Vuosien saatossa käy välillä niin, että ravintolassa on muuttunut kaikki muu paitsi nimi, eikä tämä muutos aina ole hyvään suuntaan. Alla oleviin suosituksiin on siksi suhtauduttava varauksella.

Ykkössuosikkini monien vuosien ajalta on yhden Michelin-tähden Ze Kitchen Gallerie, joka edustaa hienostuneesti modernia ranskalaista,  aasialaisvaikutteista keittiötä. Ravintolan chef antaa taideharrastuksensa näkyä paitsi annoksissaan myös ravintolan seinillä, missä on esillä pieni, vaihtuva modernin taiteen kokoelma. Pöytä varattava varsinkin viikonlopuksi muutama päivä etukäteen.  Tänne haluan palata aina uudestaan. (Kitchen Gallerie bis ja Kitchen Gallerie ter edustavat toisenlaista keittiötä, ja ovat sitten ihan eri juttu). ”Voiturier” vastaanottaa oven ulkopuolella ja huolehtii auton parkeerauksesta.

Uusi, erittäin hyvä lounaskokemus oli hiljattain Le Bar de Prés’ssä. Innovatiivinen, aasialaisvaikutteinen keittiö.  Annokset on tehty myös jaettavaksi seuralaisen kanssa, ja ne nautitaan baaritiskillä ruoan valmistusta katsellen.  Annoksia tilataan sitä mukaa, kun mieli tekee. Ja mieli tekee!

Viimeaikaisia hyviä kokemuksia ovat Pollop ja Richer. Näistä saa oikein hyvän, modernin lounaan tosi edulliseen hintaan. Richer’ssä on myös kaksi pallia baaritiskillä, mistä on erittäin hyvä näkyvyys keittiöön ja sen järjestäytyneeseen roolijakoon ja eri työvaiheisiin.

Parin vuoden takainen yksittäinen kokemus on Les Fables de la Fontaine -ravintolasta. Ravintola on erikoistunut meren antimiin ja saa maininnan Michelin-oppaassa. Haluan ehdottomasti palata tänne.

Olen ollut pari kertaa lounaalla ja kerran syntymäpäiväjuhlassa Bon -ravintolassa. Ravintolassa on eri tyyliin kalustettuja tiloja ja terassikin. Ruoka on varsin aasialais-vaikutteista, annokset jaettavissa, ja ravintola on auki myös sunnuntaisin. Monet hyvät ravintolat ovat nimittäin Pariisissa kiinni sunnuntaisin. Ravintolassa on ”voiturier”, eli henkilö, joka vastaanottaa oven ulkopuolella auton avaimineen ja huolehtii auton parkeerauksesta kohtuullista 10 euron maksua vastaan.

On varmaan viisi vuotta siitä, kun kävimme Frederic Simonin -nimisessä ravintolassa lounaalla, mutta uskallan silti ehdottomasti suositella, vaikka aikaa on jo kulunut. Olen käyntini jälkeen suositellut ravintolaa kahdelle seurueelle, ja molemmat seurueet ovat luokitelleet kokemuksen yhdeksi parhaistaan. Erittäin hienostuneet, ensiluokkaisen laadukkaat annokset tarjoillaan myös hienostuneessa ympäristössä.

Monta vuotta sitten olimme illalla syömässä Kinugawa Vendôme -nimisessä ravintolassa, sekin aasialaisvaikutteinen, olin aivan myyty, haluaisin palata.

Olen ollut kahdesti lounaalla Yam’tcha-ravintolassa, sekin on moderni ranskalainen, aasialaisvaikutteinen (tämähän käy yksitoikkoiseksi !!! – kertoo kai jotain mieltymyksistäni) . Yksi tähti tälläkin. Paikka on sikäli erikoinen, että siellä on myös tee-sommelier (”yam’tcha” on kuulema kiinaa ja tarkoittaa ”juoda teetä”).  Menun kanssa voi valita joko viinipaketin tai teepaketin tai puoliksi viini- ja puoliksi tee-paketin. Tarjoiltavat teelaadut ovat erikoisia ja täydentävät hämmästyttävästi ruoan makuja. Kutakin teelaatua on vain muutaman siemaisun verran, ja tee tarjoillaan minimaalisen pienissä kipoissa. Pöydän varaaminen tapahtuu alkaen joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina seuraavaksi kuukaudeksi. Kertoo jotain paikan suosiosta.

Jos haluaa sushia, kannattaa valita ravintola hyvin, sillä Pariisissa on jonkin tiedon mukaan yli 600 sushi-ravintolaa, ja siihen joukkoon mahtuu kaikkea. Sanotaanhan, että on sushi-annos uusi ”pizza”.  Löytyy aitoja pikkuriikkisiä parin istumapaikan sushi-baareja, joista parissa olen käynyt, mutten ole ollut mitenkään haltioitunut. Enemmän pidän Kaiten-ravintolasta. On ehkä vähän steriiliä touhua aitoon paikkaan verrattuna, mutta sushit ovat erikoisen taidokkaita, kauniita ja herkullisia. Varaus tarpeen, ellei mene lounaalle viimeistään kello 12.45. Paikka on ehdottomasti valittava baarista ”hihnan” vierestä eikä pöydän äärestä. Siinä voi sitten pyörivältä ”hihnalta” noukkia lautasia niin vähän tai paljon, kuin haluaa tai kukkaro sietää. —– (Edellä oleva kirjoitettu 4.10.2018. Tässä on ollut Covid-vuodet välissä, ja nyt tuli käytyä vuosien tauon jälkeen 19.10.2022.  Taso ei ole enää sama kuin aikaisemmin. Sushit ovat kyllä kauniita, mutta sushit eivät ole enää mehevän maukkaita. Ihan syötäviä, mutta eivät hintansa arvoisia.)

Olemme käyneet  menneiden 24 vuoden aikana varmaan kymmenen kertaa ravintola Georges’ssa, koska olemme halunneet viedä sinne suomalaisia vieraitamme paikan arkkitehtuurin (Pompidou-keskus) ja näköalan vuoksi. Ruoka on myös aina ollut todella hyvää. Viimeiset kokemukset tosin ovat ainakin viiden vuoden takaa.

Jos ei ole koskaan ollut ranskalaisessa, oikein perinteisessä brasserie-tyyppisessä ravintolassa, kannattaa tutustua esim.  Bofinger-ravintolan 1920-luvun  Art nouveau -tunnelmaan. Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka valkoisiin pitkiin esiliinoihin pukeutuneine tarjoilijoineen, jotka kantavat valtavia osteri-/äyriäisvateja. Brasserie-ravintoloissa tarjoillaan yleensä hyvin perinteisiä, ranskalaisia annoksia, Bofinger on erikoistunut Alsassin maakunnan ruokiin.

Ravintoloita, joihin kannattaa mennä miljöön vuoksi :

Yllämainittu Georges

Yllämainittu Bofinger 

Les Ombres, hieno näkymä suoraan Eiffelille, varsinkin kattoterassilta kesällä. Käyty yksi kerta, myös ruokakokemus oli hyvä.

Mini Palais, lounaalle katetulle terassille jos on lämmin (on kyllä lämpölamput), todella hulppea ympäristö ylväiden pylväikköjen keskellä. Ruoka on joskus ollut erinomaista joskus keskinkertaista. Voiturier-palvelu.

Ralf Lauren -ravintolan sisäpiha kesällä, jos on hyvä sää. Ruoka amerikkalaistyylistä, ehkä kannattaa ottaa hampurilainen tai salaatti…

LouLou, Musee des Arts Décoratifs -museon ravintola. Sen kesäterassi on ylevässä ympäristössä Louvren sisäpihalla. Käyty kerran, ruokakin maistui.

Daroco, jos tekee mieli pizzaa. Daroco on entinen Jean-Paul Gaultierin myymälä, näkemisen arvoinen. Ilmeisesti myös ravintolan Vitello Tonato on suositeltava annos.

Fermette Marbeuf, mielettömät art nouveau -seinälasit, perinteinen ranskalainen keittiö. Ilmeisesti vaihtanut omistajaa ja avautuu pian uudestaan – ehkä uudentyyppinen menukin…

Pariisissa on tietysti iso liuta Michelin-tähti-ravintoloita, jotkin niistä viiden tähden hotellissa. Tällainen ravintola voi olla todella « järisyttävä » kokemus sekä ruoan, miljöön että – hinnan puolesta. Haluaisin itse kerran kokea esim. Plaza Athénée hotellin Alain Ducasse -ravintolan tai George V -hotellin Le Cinq -ravintolan. Lounaan tällaisessa paikassa ilman viiniä saa yhdelle hengelle noin 100-150 eurolla. Ystäväpariskunta kävi juuri viimeksi mainitussa ravintolassa päivällisellä, ja kaikki oli kuulema aivan täydellistä tarjoilijoiden ulkonäköä myöten. Viinilistan halvin pullo oli 300 euroa. Tätä hintaa ihmetellessään saivat kuulema toisen, ranskalaisille tarkoitetun viinilistan (edellinen oli turisteille). En tiedä uskoako…

Ainoa kolmen Michelin-tähden ravintola, jossa olemme olleet (lounaalla), on Arpège, erittäin innovatiivinen, kasvispainotteinen ravintola.   Chef viljelee itset kasviksensa ja saa annokset näyttämään lautasella satumaiselta nukkekodin kasvimaalta.  Lihaa tai kalaa kaikissa annoksissa niukalti. Ravintolan miljöö aika vaatimaton kolmen tähden ravintolaksi.

Via Michelin -oppaasta löytyy kaikki tähti-ravintolat.

Kuva on Richer-ravintolan jälkiruoka-annoksesta

Pirjo 4.10.2018